Terveys

Tunnetko itsesi jatkuvasti väsyneeksi? Taustalla voi joskus olla sairaus, mutta usein syy löytyy muualta – univalmentaja kertoo

Jatkuva väsymys vaikuttaa negatiivisesti koko elämään, ja siksi sen taustat on hyvä selvittää. Univalmentaja listasi seitsemän mahdollista syytä jatkuvan väsymyksen taustalla.

Teksti:
Elina Viitanen
Kuvat:
Istock

Tavallisin syy, miksi jatkuva väsymys vaivaa, ovat liian lyhyet yöunet.

Jatkuva väsymys vaikuttaa negatiivisesti koko elämään, ja siksi sen taustat on hyvä selvittää. Univalmentaja listasi seitsemän mahdollista syytä jatkuvan väsymyksen taustalla.

Arvioiden mukaan 5–20 % väestöstä kärsii poikkeavasta väsymyksestä. Väsymys voi heikentää oleellisesti toimintakykyä, häiritä tunne-elämää, laskea mielialaa ja heikentää muistia sekä keskittymiskykyä. Tästä syystä jatkuva väsymys vaatii aina tarkempaa tutkiskelua. Jos jaksamista riittää, voi asiaan paneutua itsekseenkin.

Univalmentaja Jonna Punkari Mehiläisestä listasi seitsemän mahdollista syytä, mistä jatkuva väsymys voi johtua.

1. Liian lyhyet yöunet

Tavallisin syy, miksi jatkuva väsymys vaivaa, ovat yksinkertaisesti liian lyhyet yöunet. Uni on mielelle ja keholle välttämätöntä, sillä unen aikana aivot ja keho elpyvät ja palautuvat edellisestä päivästä. Aivot puhdistuvat kuona-aineista ja varastoivat sekä käsittelevät tietoa, joka on esimerkiksi muistin ja tunne-elämän kannalta keskeistä. Unella on myös keskeinen merkitys muun muassa sokeriaineenvaihduntaan ja immuniteetin muodostumiseen.

Unentarve on yksilöllinen, mutta keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7–9 tuntia yössä. Nykyihminen tinkii mielellään unen määrästä: nykyään nukutaan jopa kaksi tuntia vähemmän kuin vielä 150 vuotta sitten.

Lue myös: Pihi nukkuja kaivaa itselleen kuoppaa – jos olet aina väsynyt, et arvosta unilääkärin mukaan tarpeeksi nukkumista: ”Se on jonkinlaista masokismia

2. Jatkuva väsymys: taustalla voivat olla epäterveelliset elintavat

Elintavat vaikuttavat unen laatuun ja siihen, koemmeko päivän aikana itsemme virkeäksi.

Jatkuva väsymys luo helposti noidankehän: väsyneenä ei jaksa pitää terveellisistä elintavoista kiinni ja kehnot elintavat puolestaan ruokkivat väsynyttä oloa. Koko elämää ei kannata yrittää kerralla laittaa kuntoon, sillä se on väsyneenä liian uuvuttavaa. Aloittaa voi säännöllisestä päivä- ja ateriarytmistä. Nopeat hiilihydraatit on hyvä jättää pois, sillä sokerin aiheuttaman energiapiikin jälkeen vain väsyttää entistä enemmän. Myös alkoholia ja kofeiinia on hyvä käyttää vain niukasti. Liikunta omaa kehoa ja jaksamista kuunnellen virkistää ja tukee hyvää unta.

Lue myös: Verensokerin heittelyt vaikuttavat terveelläkin ihmisellä jaksamiseen ja painonhallintaan – nämä ovat epätasaisen verensokerin merkkejä

3. Kuormittava elämäntilanne

Stressi voi aiheuttaa väsymystä ja vaikuttaa haitallisesti myös nukkumiseen. Unen päästä kiinni saaminen voi olla vaikeaa tai yöuni katkeilee. Tällöin on hyvä tarkastella ja pohtia stressin aiheuttajaa – johtuuko se työstä, yksityiselämästä vai kenties maailmantilanteesta.

Stressi saattaa pidemmän päälle johtaa uupumiseen, johon laadukkaat yöunetkaan eivät auta. Siksi stressaavassa elämäntilanteessa on syytä herkästi hakea ammattiapua. Saatavilla on myös paljon meditaatio- ja hengitysharjoituksia, joita voi kokeilla itsehoitona mielen ja kehon rauhoittamiseen.

4. Jatkuva väsymys – syynä ylibuukattu kalenteri?

Jatkuva väsymys voi johtua myös liiasta työnteosta, liian täyteen ahdetusta vapaa-ajan kalenterista tai liiasta urheilusta. Liikunnasta pitää olla aikaa myös palautua – jatkuva väsymys voi olla myös ylikunnon oire.

Päivään on hyvä lisätä rentoutumisaikaa sekä aikaa, jolloin voi käsitellä stressaavia asioita. Illan viimeiset tunnit on hyvä rauhoittaa – silloin ei ole hyvä harrastaa sykettä nostavaa liikuntaa eikä lukea tai katsoa mieltä kuormittavia asioita.

Lue myös: Jos treenistä palautuminen takkuaa, saatat harrastaa liian kuormittavaa liikuntaa – nämä merkit kertovat kehon liiasta rasittumisesta

5. Kehno nukkumisympäristö

Nukkumisympäristö voi myös vaikuttaa unen laatuun ja nukahtamiseen. Makuuhuone olisi tärkeää pyhittää vain nukkumiselle – esimerkiksi television katselu tai töiden tekeminen tulisi tehdä jossain muualla kuin makuuhuoneessa.

Uniympäristöön liittyen on hyvä huomioida myös huoneen lämpötila ja valaistus. Makuuhuoneen olisi hyvä olla muita huoneita viileämpi, sillä viileä huone antaa laadultaan paremmat unet. Myös pimennysverhot voivat osaltaan tukea unta.

Lue myös: Unettava iltajumppa voi auttaa nukkumaan paremmin – valitse iltaisin 1–3 helppoa liikeharjoitusta, joiden avulla rauhoitat levottoman mielen

6. Kaamos- tai kevätväsymys

Toisilla ihmisillä uni on laadullisesti heikompaa pimeään vuodenaikaan. Kun jatkuva väsymys vaivaa syksyisin ja talvisin, puhutaan kaamosväsymyksestä, joka on kaamosmasennuksen lievempi muoto. Kaamosväsymys helpottuu itsestään kevään lähestyessä.

Toiset ihmiset puolestaan nukkuvat huonommin keväisin valon määrän lisääntyessä ja tällöin puhutaan kevätväsymyksestä.

Molemmissa tapauksissa säännöllinen vuorokausirytmi ja terveelliset elintavat huolimatta valon määrästä, saattavat auttaa.

Lue myös: Syysväsymys voi oireilla kaamosmasennusta lievempänä kaamosrasituksena – helpota oireita näillä viidellä vinkillä

7. Jatkuva väsymys: syynä sairaus?

Jos olet jo tehnyt muutoksia arjessasi edistääksesi nukkumistottumuksia ja elintapojasi, mutta mikään ei tunnu tepsivän, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Kuukausia kestävä, voimakas väsymys ei ole normaalia, vaan taustalla voi piillä sairaus.

Esimerkiksi anemia, hoitamaton uniapnea, kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus ja työuupumus oireilevat jatkuvana väsymyksenä. Myös monet lääkkeet aiheuttavat väsymystä. Lääkäri voi sulkea pois laboratoriokokeilla erilaisten sairauksien mahdollisuuden ja voi myös auttaa, mikäli jatkuva väsymys diagnosoidaan johtuvan hormonaalisista muutoksista.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Väsymys ruokailun jälkeen voi olla merkki piilevästä sairaudesta – asiantuntija kertoo, milloin hälytyskellojen pitäisi soida

X