Mustikka, puolukka ja lakka ovat todellisia ravinnepommeja – metsämarjojen mahtavat terveyshyödyt
Suomalaiset marjat ovat superruokaa parhaimmillaan. Niissä on vähän energiaa mutta suuri ravintoainetiheys. Useimmat marjat sisältävät antioksidantteja, jotka ovat tehokkaampia kuin missään muissa elintarvikkeissa.
Suomalaiset marjat ovat superruokaa parhaimmillaan. Niissä on vähän energiaa mutta suuri ravintoainetiheys. Useimmat marjat sisältävät antioksidantteja, jotka ovat tehokkaampia kuin missään muissa elintarvikkeissa.
Mustikka tekee hyvää aivoille, silmille ja soluille
Herkullinen mustikka sisältää C- ja B-vitamiineja, A-vitamiinin esiastetta, mangaania, kuitua, sinkkiä, magnesiumia, kaliumia, karotenoideja, parkkiaineita, flavonoideja ja antioksidantteja, esimerkiksi antosyaaneja.
Flavonoidit antavat mustikalle sen kauniin tumman sinisen värin. Flavonoidit toimivat elimistössä estämällä kehon solujen hapettumista.
Antosyaanit puoletaan edistävät pienten hiusverisuonten verenkiertoa, vahvistavat verisuonten seinämien sidekudosta, vähentävät turvotusta sekä verisolujen paakkuuntumista.
Mustikoiden ahmiminen tekee siis hyvää verisuonille, mikä voi alentaa silmänpainetta, vähentää silmien rasitusoireita ja ehkäistä verkkokalvon sairauksia. Mustikka myös parantaa hämäränäköä.
Mustikka virkistää aivoja edistämällä aivoverenkiertoa, kohentamalla muistia ja parantamalla aivojen suorituskykyä. Mustikan siemenissä on elimistölle tärkeitä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja sekä antioksidantteja.
Mustikka on myös vähäkalorinen herkku. Marjan sisältämien polyfonien on todettu kiihdyttävän rasvojen hajoamista, joten se toimii myös painonhallinnassa. Lisäksi mustikan on todettu alentavan LDL-kolesterolia.
Mustikalla on myös antimikrobisia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia. Sen on todettu helpottavan esimerkiksi virtsatientulehduksia. Mustikkaa voi käyttää vatsavaivojen hoitoon, sillä se lääkitsee ummetusta ja ripulia. Sen arvellaan jopa alentavan joidenkin syöpätyyppien riskiä.
Myös mustikan lehdissä on parkkiaineita, flavonoideja ja runsaasti kromia. Mustikan lehdistä keitettyä teetä onkin käytetty virtsatientulehduksen ja sokeritaudin hoitoon. Lehdet sisältävät kuitenkin myös oksaalihappoa, jonka vuoksi mustikanlehtiteetä ei kannata juoda jatkuvasti.
Kokeile näitä mustikkaherkkuja:
Gluteeniton mustikka-kvinoapuuro
Mustikka-talkkunajuoma
Mustikka-pellavasmoothie
Mustikka-jogurttipannukakut
Mustikkapizza
Puolukka suojaa virtsatietulehdukselta ja muilta tulehduksilta
Kirpsakan makuisessa puolukassa on E-vitamiinia, B-vitamiineja, A-vitamiinin esiastetta, magnesiumia, kalsiumia ja mangaania. Puolukassa on vain vähän C-vitamiinia mutta sen sijaan siinä on runsaasti fenolisia yhdisteitä, flavonoideja ja antioksidantteja.
Flavonoidi proantosyanidi suojaa virtsatietulehdukselta. Toinen tärkeä puolukan flavonoidiryhmä on antosyaanit, johon kuuluvat kateniinit, fenolihapot ja tanniinit. Puolukan runsaasti sisältämien tanniinien ansiosta sillä on antiseptisiä vaikutuksia.
Antioksidantit yhdessä vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa suojaavat flunssalta ja perinteisesti puolukkaa onkin käytetty kuumetautien hoitoon.
Antioksidantit saattavat tulehduksien lisäksi myös hillitä allergisia reaktioita ja suojata sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpäsairauksia vastaan. Puolukan lignaanit eli kasviestrogeenit saattavat säännöllsiesti käytettynä vähentää myös hormoniperäisten syöpien riskiä.
Puolukan matala pH-arvo johtuu sen sisältämästä bentsoehaposta. Happamalla marjalla voidaankin hoitaa myös suusammasta ja vähähappoisen vatsan oireita. Se näyttää auttavan myös verensokerin säätelyssä.
Kokeile näitä puolukkaherkkuja:
Puolukka-ruistuorepuuro
Pikaiset puolukkasämpylät
Puolukka-kaurakakku
Puolukka-kookosomenat
Puolukka-rahkajuoma
Lakka huoltaa suolistoa ja sisältää hurjasti C-vitamiinia
Lakassa on paljon kuituja ja A-, E- sekä C-vitamiineja. A-vitamiinin karotenoidimuoto antaa marjalle sen keltaisen värin. C-vitamiinia lakassa on 2–4 kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Lisäksi lakassa on B-vitamiineja, kivennäisaineita kuten kaliumia, kuparia ja magnesiumia sekä fenolihappoja ja flavonoideja.
Flavonoidit ovat antioksidantteja, jotka muun muassa suojaavat elimistöä sydän- ja verisuonitaudeilta. Ne toimivat elimistössä estämällä kehon solujen hapettumista.
Lakassa on runsaasti fenoleihin kuuluvaa ellagihappoa, jolla uskotaan olevan antimikrobisia ominaisuuksia. Se myös tekee hyvää suoliston bakteeritoiminnalle estämällä haitallisten mikrobien kasvua. Lakkauute hillitsee salmonella-, stafylokokki ja kampylobakteerien kasvua, mutta ei tuhoa hyödyllisiä probiottisia suolistobakteereja.
Lakan lehdistä voi tehdä teetä, jota voi käyttää hivenaineen lähteenä ja ripulin hoidossa. Lehtien sisältämät parkkiaineet vaikuttavat rauhoittamalla suoliston limakalvoa. Myös lakan lehdillä on havaittu olevan antimikrobisia vaikutuksia.
Kokeile näitä lakkaherkkuja:
Lakkariisi
Lakkakeitto ja leipäjuusto
Lakkakastike
Piimä-lakkapannacotta
Lakkasorbetti
Lähteet: Tosiruoka.fi, Terve.fi, Tohtori.fi, Herukoita.info, ProAgriaOulu.fi
Lue myös:
Viisi kotimaista superruokaa, joita kannattaa syödä juuri nyt
Mustikka on metsien terveyspommi
Puolukkaa on käytetty kuumetautien hoitoon
Lakka hellii vatsaa ja sydäntä
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous