tietoinen läsnäolo
Meditaatiossa ei olla lähellä nukahtamista vaan ympäristöä havainnoidaan.
Hyvinvointi

Meditointi lievittää stressiä, parantaa unta ja alentaa verenpainetta – näin sen harjoittamisessa pääsee helposti alkuun

Meditoimalla voi rentoutua mutta myös kehittää omaa tietoisuuttaan. Harjoittelua varten ei välttämättä tarvitse istua lootusasentoon – meditoida voi vaikka rannalla maatessa tai kävellessä.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Tietoinen läsnäolo on ihmiselle luonnollista. Silti meistä useimpien ajatus harhailee yleensä joko tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Joidenkin arvioiden mukaan ihmisen mielessä käy päivän aikana yli 70 000 ajatusta. Meditaation tavoitteena on vapauttaa mieli edes hetkeksi ajatuksista ja tunteista, jotka ovat sen vallanneet.

– Ajatuksista irtautuminen ei ole helppoa. Kun siihen pyrkii, voi käydä jopa päinvastoin – mitä enemmän mielensä sisällöistä yrittää päästä eroon, sitä tiukemmin ne pitävät otteessaan, psykologi Sanna Aulankoski sanoo.

Siksi meditoidessa ajatuksiin suhtaudutaan sallivasti samalla kun niitä pyritään hiljentämään.

Meditaatio on mielen tai ympäristön valpasta havainnointia

Meditaatio on ikivanha itämainen mielen kehittämisen menetelmä.

– Meditointi on hetkellistä samaistumista siihen mielen osaan, joka vain hiljaa tarkkailee tuntemuksia, ajatuksia ja ympäristöä. Siitä etsitään esimerkiksi mielenrauhaa, rentoutta sekä ymmärrystä itsestä tai maailmankaikkeudesta.

Pelkästä rentoutumisesta meditointi eroaa muun muassa aktiivisuutensa takia. Siinä ei suinkaan olla nukahtamista lähellä olevassa olotilassa, vaan mielen sisältöjä tai ympäristöä havainnoidaan valppaasti.

– Perimmäisenä tarkoituksena on, että ajatusten liikehdintä vaimenee hetkeksi kokonaan. Silloin jäljelle jää ainoastaan tietoisuus, joka tarkkailee kehon tuntemuksia tai ympäristöä. Meditatiiviset kokemukset ovat sitä vahvempia, mitä paremmin mieli tyhjenee ajatuksista.

Meditointi auttaa stressinhallinnassa

Stressinhallintaan meditointi on omiaan. Säännöllisen meditoinnin on useissa tutkimuksissa osoitettu lievittävän stressiä, pienentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä ja madaltavan verenpainetta. Sen on todettu myös parantavan unenlaatua ja keskittymiskykyä.

Elimistön stressivasteessa tapahtuu meditoidessa muutos, joka nopeuttaa stressistä palautumista.

– Meditoidessa hengitys muuttuu rauhallisemmaksi, mikä on yksi nopeimmista keinoista rauhoittaa autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto. Autonominen hermosto säätelee esimerkiksi sydämen sykettä ja ruoansulatuselinten toimintaa, Aulankoski sanoo.

Meditointi voi johtaa myös erilaisiin aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Aulankosken mukaan on esimerkiksi havaittu, että meditoidessa kehittyvä tietoisuus pienentää aivojen hälytyskeskuksena toimivaa mantelitumaketta ja vähentää sen aktiivisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että reagointi yllättäviin ärsykkeisiin käy maltillisemmaksi. Juuri tämä hyödyttää stressinhallinnassa.

Lue myös: Pitkittyneen stressin taustalla jumittunut vagushermo? Näin tunnistat, toimiiko vagushermosi oikein – ja aktivoit sen tarvittaessa uudestaan

Meditaation ensisijainen tarkoitus on tietoisuuden kehittäminen

Myös masennuksen ja ahdistuksen lievittämisessä meditaatio voi olla hyödyksi. Se saattaa auttaa erityisesti lievien ahdistus- ja masennustilojen hoidossa. Vaikutukset johtunevat rentoutumisesta ja tunteiden säätelyn kehittymisestä.

– Aiheesta saadaan jatkuvasti lisää tutkimustietoa. Meditaatiosta voi olla hyötyä, mutta psykoterapiaa ja muuta keskusteluapua saatetaan kuitenkin tarvita masennus- ja ahdistusoireiden taustalla olevien ajattelumallien muuttamisessa.

Aulankoski korostaa, että meditaation ensisijainen tarkoitus on tietoisuuden kehittäminen. Jos tavoitteena on pelkkä rentoutuminen, sen voi saavuttaa vaikkapa musiikkia kuuntelemalla tai mielikuvaharjoituksin.

– Suuri osa meditaation myönteisistä terveysvaikutuksista on todennäköisesti seurausta rentoutumisesta. Rentoutumiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita meditaatiota, vaan elimistön voi rentouttaa tehokkaasti vaikkapa vain pysähtymällä hengittämään syvään kymmenen kertaa.

Voiko meditointi tehdä onnellisemmaksi?

– Meditaation kyky vähentää automatisoituneiden ajatusten valtaa voi lisätä onnellisuuden kokemusta etenkin silloin, kun itseä koskevat uskomukset ovat kielteisiä ja elämää rajoittavia. Onnellisuutta voi lisätä myös se, että meditaa­tiosta seuraava rentoutuminen vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen, Aulankoski sanoo.

Meditointi osaksi arkea

Kuka tahansa voi alkaa meditoida, mutta kuten minkä tahansa uuden taidon oppiminen myös meditaation omaksuminen voi viedä aikansa. Tarkkaa määrää riittäväksi meditoinniksi on mahdotonta sanoa, koska ihmiset tavoittelevat meditaation avulla eri asioita.

– Voi olla parempi meditoida keskittyneesti pari minuuttia kuin huonosti keskittyen puoli tuntia. Toisaalta tietoisuutta avartavat oivallukset voivat yllättää, vaikkei koskaan meditoisi suunnitelmallisesti.

Jos meditaatiolla tavoitellaan rentoutumista, olisi hyvä meditoida riittävän usein, jopa päivittäin. Tuolloinkin tarvittavaan määrään vaikuttavat muut palautumis- ja rentoutumiskeinot, jotka ovat käytössä.

Meditaatio ei välttämättä vaadi seesteistä ympäristöä ja lootusasennossa silmät kiinni istumista.

– Jos huomio ei ole suuntautunut tavoitteelliseen toimintaan, meditoida voi esimerkiksi ruuhkabussissa istuessa, kävellessä tai rannalla maatessa. Pidemmän harjoittelun jälkeen meditaatio lakkaa olemasta kalenteriin merkitty tehtävä ja muuttuu huomaamattomaksi osaksi arkea.

Vaikka meditaation juuret ovat itämaisissa uskonnollis-filosofisissa traditioissa, siitä on tullut länsimaissa trendi, jota harjoitetaan niin kuntosaleilla kuin bisnesmaailmassakin. Kaupallistumisesta kertovat myös sovellukset, jotka lupaavat tehdä harjoittelusta rutiinin kuukausimaksua vastaan.

– Kiireen täyttämässä kulttuurissamme palautumisen vaikeudesta on muodostunut todellinen uhka fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Siksi meditaation kaltaiselle harjoitukselle on ti­lausta.

Lähteenä käytetty myös Sanna Aulankosken kirjaa Aistiva ja tiedostava mieli (Duodecim, 2019) ja Aikakauskirja Duodecimia.

X