Mitä eroa on kreikkalaisella ja turkkilaisella jogurtilla? Katso käyttövinkit – yhteen asiaan kumpikaan ei sovi
Kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti, saatat pohtia kaupan jogurttihyllyllä. Ensi ajatuksella jogurtit voivat vaikuttaa hyvinkin samanlaisilta, mutta niillä molemmilla on omat erityisominaisuutensa ja ensisijaiset käyttötarkoituksensa. Selvitimme erot jogurttien välillä.
Kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti? Selvitimme erot jogurttien välillä.
Kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti, saatat pohtia kaupan jogurttihyllyllä. Ensi ajatuksella jogurtit voivat vaikuttaa hyvinkin samanlaisilta, mutta niillä molemmilla on omat erityisominaisuutensa ja ensisijaiset käyttötarkoituksensa. Selvitimme erot jogurttien välillä.
Kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti? Molemmat ovat paksuja ja melko rasvaisia, yleensä maustamattomia jogurtteja, joiden välillä on vaikea havaita merkittäviä eroja.
Kun katsoo ainesosaluetteloa, huomaa, ettei kreikkalaisessa ja turkkilaisessa jogurtissa ole muuta kuin maitoproteiinia ja hapatetta. Maitoproteiinin avulla säädellään jogurtin rakennetta eli paksuutta. Myös hapatteilla vaikutetaan rakenteeseen.
Juuri hapatteet ja rasvapitoisuuden vaihtelut ovat kuitenkin isoimmat jogurttien makuun vaikuttavat tekijät. Jogurtit eroavat toisistaan paitsi maultaan myös käyttötarkoituksiltaan.
Mitä eroa jogurteilla on?
Suomessa turkkilainen jogurtti on tyypillisesti rasvaisin ja sisältää rasvaa yleensä 10 prosenttia. Kreikkalaiset jogurtit ovat taas usein hieman kevyempiä. Perusperiaate on, että mitä enemmän rasvaa, sitä täyteläisempi maku.
Turkkilainen jogurtti
Turkkilainen jogurtti on maultaan pehmeä ja koostumukseltaan kermaisen täyteläinen. Rasvaa siinä on kymmenen grammaa sadasta ja proteiinia noin 3,5 grammaa. Korkean rasvapitoisuuden ja jämäkän rakenteen ansiosta turkkilainen jogurtti sopii niin alkuruokiin, jälkiruokiin ja leivontaan kuin kuohkeisiin juomiinkin.
Kreikkalainen jogurtti
Kreikkalaista jogurttia on valmistusvaiheessa valutettu pitkään, mikä tekee jogurtista hyvin proteiinipitoista ja hyvin nestettä sitovaa. Tavallisemmin kreikkalainen jogurtti sisältää rasvaa 4-6 prosenttia, mutta kreikkalaisessa jogurtissa voi olla rasvaa jopa 10 %. Maultaan kreikkalainen jogurtti on turkkilaista jogurttia happamampaa.
Kreikkalaisessa jogurtissa on proteiinia turkkilaista jogurttia enemmän, jotta jogurttiin saadaan paksu, kreikkalaiselle jogurtille ominainen rakenne ja suutuntuma. Sadassa grammassa kreikkalaista jogurttia on proteiinia noin kahdeksan grammaa.
Kreikkalaisen ja turkkilaisen jogurtin käyttö
Sekä kreikkalainen että turkkilainen jogurtti maistuu herkulliselta vaikka ihan sellaisenaan. Lisänä voi tarjota simppelisti hunajaa ja saksanpähkinöitä, itse tehtyä granolaa tai hedelmiä ja marjoja. Kun jogurtteja nautitaan sellaisenaan, ei ole väliä onko ostoskorissa kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti, vaan valinnassa kannattaa käyttää omia makumieltymyksiään.
Valutettuna tai paistettuna erityisesti turkkilaisesta jogurtista voi valmistaa myös juustoa. Alun perin Libanonista kotoisin oleva labneh on valutetusta turkkilaisesta jogurtista valmistettu kermaisen pehmeä levite tai juusto. Kiinteäksi valutetun jogurtin voi maustaa makeaksi jälkiruoaksi tai höystää yrteillä ja oliiviöljyllä leivän levitteeksi.
Pehmeästi levittyvä jogurttijuusto maistuu leivän päällisenä. Juuston voi valuttaa puumuotissa, pienessä siivilässä tai kahvinsuodattimessa. Mausta helppotekoinen jogurttijuusto mielesi mukaan.
Juuston sijaan voi herkutella myös paistetulla jogurtilla. Paistettu jogurtti maistuu ja tuntuu suussa aivan juustokakulta. Nopeasti sekoitettava herkku syntyy vain neljästä raaka-aineesta: turkkilaisesta jogurtista, kuohukermasta, kondensoidusta maidosta ja sitruunamehusta.
Sekä kreikkalainen että turkkilainen jogurtti sopivat hyvin myös ruoanvalmistukseen ja leivontaan. Täyteläisen rakenteensa ansiosta niiden molempien ominaisuudet tulevat parhaiten esiin kylmien kastikkeiden, dippien ja tahnojen pohjissa.
Valinnassa voi käyttää omia makumieltymyksiään eikä ole juuri väliä onko ostoskorissa kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti. Turkkilainen jogurttikastike on hieman täyteläisempi, kreikkalainen jogurttikastike puolestaan astetta happamampi.
Jogurttipohjainen kastike sopii niin salaatille, liha- ja kalaruoille kuin makeisiin jälkiruokiinkin.
Jälkiruokiin kreikkalainen ja turkkilainen jogurtti sopivat parhaiten kylmänä. Paksun jogurtin avulla esimeriksi kermapohjaisiin jälkiruokiin, vaahtoihin ja mousseihin saa astetta raikkaamman ja happamamman makuvivahteen. Kreikkalaisen ja turkkilaisen jogurtin avulla monia kermapohjaisia jälkiruokia voi myös valmistaa astetta kevyemmin.
Jogurttipohjaisen jälkiruoan voi tarjota liivatteella hyydytettynä, jäädytettynä tai kermalla täytelöitettynä.
Leivonnassa jogurtteja voi hyödyntää niin kakuissa kuin piirakoissakin, mutta pitäisikö leipurin valita kreikkalainen vai turkkilainen jogurtti?
Korkean proteiinipitoisuuden ansiosta kreikkalainen jogurtti sitoo hyvin nesteitä kasviksista ja marjoista. Tämä on hyvä muistaa esimerkiksi marjapiirakkaa leipoessa. Turkkilaista jogurttia voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi pannukakkutaikinassa tai erilaisia kakkuja leivottaessa.
Sekä kreikkalainen että turkkilainen jogurtti saostuvat helposti kuumennettaessa, koska niissä on paljon proteiinia, eikä rasvapitoisuus ole kovin suuri. Siksi lämpimiin ruokiin ne kannattaa lisätä vasta valmistuksen loppuvaiheessa ja pitkää hauduttelua kannattaa välttää.
Parhaimmillaan molemmat jogurtit ovat lämpimien ruokien viimeistelyssä. Lisää jogurttia esimerkiksi keittojen pinnalle sellaisenaan tai kevyesti maustettuna.
Vai sittenkin ranskankerma tai smetana?
Pääsääntöisesti ruoanlaittoon kannattaa valita mahdollisimman rasvapitoinen tuote. Jogurtin rasvapitoisuus ei ainoastaan paranna ruoan koostumusta, vaan se antaa ruoalle myös herkullisen ja kermaisen maun.
Kevytversiot kannattaa jättää kaupan hyllylle lämpimiä ruokia valmistettaessa. Mitä vähemmän jogurtissa on rasvaa, sitä herkemmin se juoksettuu kuumennettaessa. Juoksettumista tapahtuu silloin, kun jogurtin proteiini altistetaan kuumuudelle. Rasva sen sijaan suojelee proteiineja kuumuudelta.
Jogurttien sijaan erilaiset kermat ja hapankermat, kuten crème fraîche ja smetana, soveltuvat rasvapitoisuutensa ansiosta hyvin kuumennettaviin ja haudutettaviin ruokiin. Esimerkiksi ranskankerman avulla ruokiin saa jogurtin kaltaista lempeää happamuutta.
Lue lisää Kotiliesi.fi: Mitä tehdä maustamattomasta jogurtista?
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous